Kyllä PELOTTI!!

Olin tänään etuoikeutetussa asemassa, pääsin luovuttamaan Rengon Sotaveteraaneille edesmenneen Rengon seurakunnan lahjoittaman rahasumman. Sinne minä, kravattipelle vähäpoika, astelen Oikeiden Sankareiden eteen pitämään juhlapuhetta. Vaikka olen tottunut puhuja niin täytyy tunnustaa että oli vellit housuissa! Kädet tärisi niin että ei meinannut laput pysyä sormissa. Kokouksen jälkeen juteltiin kokemuksista ja täytyy tunnustaa että on huikeaa porukkaa. Hattu päästä ja nöyrä kumarrus!!

Piskuinen Rengon seurakunta teki miehen työn lisätessään viimeiseen budjettiin normaalien tukien lisäksi vielä erillisen Veteraani-määrärahan, nyt haastankin suur-seurakunnan sekä uuden kaupungin mukaan samaan työhön. Tyhjät puheet on hanurista, nyt vaaditaan tekoja arvon valtuutetut!

Ohessa puheeni pääpiirteittäin:

”Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä yleisö,

Olen saanut erittäin mieluisan ja kunniakkaan tehtävän tulla Rengon seurakunnan puolesta esittämään Teille kiitoksemme vapaasta isänmaastamme.

24.2.1940, 69 vuotta sitten, oli Talvisodan 87. päivä. Taistelujen raivotessa rintamalla myös kabineteissa tehtiin töitä maamme itsenäisyyden eteen. Tänä kyseisenä päivänä koimme kuitenkin vakavan takaiskun: yhteisellä päätöksellään Pohjoismaat eivät anna Suomelle sotilaallista tukea, eivätkä salli vieraiden joukkojen läpikulkua alueillaan. Suomi jäi yksin.

Suomi oli yksin mutta Suomi kesti. Syntyi legenda nimeltä Talvisodan henki, joka kantoi yli vaikeiden aikojen, yli välirauhan, yli jatkosodan torjuntataisteluiden. Tuo Legenda kantaa edelleen. Yhä uudet sukupolvet kasvatetaan muistelemaan niitä aikoja jolloin kansakuntamme olemassaolo oli vaakalaudalla. Olen itse omille lapsilleni kertonut oman sukuni historiaa Karjalan kannaksella, se ei ole sotajuttujen kertomista vaan omaa elävää lähihistoriaa joka meidän täytyy viestikapulan tavoin välittää jälkipolville.

Näin syvän rauhan vallitessa ne raskaat panokset jotka Te arvon veteraanit, Lotat, puolisot, lesket, olette maallemme antaneet muistuttavat meitä nykypäättäjiä vastuullisten päätösten tärkeydestä.

Itsenäinen Rengon seurakunta lakkasi olemasta vuoden vaihteessa. Viime vuoden budjettia tehdessämme teimme yksimielisen päätöksen erillisen Veteraanimäärärahan perustamisesta.

Rahan käyttötarpeen sain ehdotuksen isänä määritellä itse. Koska tarpeet ovat erilaisia, käymieni keskustelujen pohjalta tein päätöksen kotipalvelun hankkimisesta koska se on kaikkein joustavin tapa antaa juuri sellaista arkirutiinien helpotusta kuin kukin tarvitsee.

Haluan korostaa että tämä määräraha ei ole lahjoitus vaan oikeutus.

Hyviä vointeja ja keväisiä ilmoja, lämmin kiitos omasta ja Rengon seurakunnan puolesta.”

Jätä kommentti

css.php